Tag Archives: Lehmät

Kohti uutta…

Suuri muutos tämän tilan historiassa tapahtui toukokuun puolessa välissä. Lypsylehmät vaihtoivat maisemaa ja lähtivät Etelä-Suomeen robottinavettaan. Muutamien haikeiden huokausten jälkeen alkoi lypsynavetassa melkoinen ralli. Rakennus purettiin kattoa ja takaseinää lukuun ottamatta lähes kokonaan. Alkukesä oli melko lohdutonta katsottavaa, mutta lopulta onneksi alkoi se rakentaminenkin. Laajennamme hiehokasvatustoimintaa kolmella asiakkaalla ja sadalla hieholla. Vanhaa navettaa saneerataan siten, että sinne saadaan kestokuivikekarsinat ja ulkoseinälle visiiriruokintapöytä. Lypsynavetta muuntautuu vasikkalaksi, tai ”eskariksi”, jossa vasikat koulutetaan isoa pihattoa varten. Kunkin asiakastilan vasikoille on oma karsinansa ensimmäisen kuukauden ajan. Näin pystymme minimoimaan vasikalle muutoksesta aiheutuvaa stressiä ja muutoinkin tarkkailemaan eläimiä entistä paremmin.

Lokakuun aikana pitäisi uuden vasikkalan valmistua. Näin lopulta pääsemme keskittymään täysillä hiehonkasvatukseen. Vaikka lypsylehmistä luopuminen olikin haikeaa, pienen lohdun tuo se, että kasvatamme parhaan taitomme mukaan uusia lypsäjiä. Kenties entistä parempia…

Peltotyöt käyntiin!

Se vanha kunnon kultivaattori on taas paikkansa ansainnut. Voisihan tuo hieman isompikin olla, mutta eipä sitä tähän hätään uuttakaan pystytä hankkimaan. Pelloilla kosteutta riittää märän syksyn ja runsaslumisen talven ansiosta. Sen vuoksi ei lautasmuokkarin kanssa tarvitse kaikille peltolohkoille katsellakaan. Ne kierretään sitten kultivaattorin tai kyntöaurojen kanssa. Lannat on ajettu ja muokkaus käynnissä parhaimmillaan. Pian päästään kylvöille.

Lehmät ovat ulkoilleet läpi talven, joten varsinaista laidunkauden avausta (eli kiireistä aitojen tekoa ja langan/pinnan kiristystä, hyppiviä lehmiä ja äkillisiä utaretulehduksia) ei tänä keväänä nähtykään. Lehmien aidat kiersin päivässä ja hiehojen aitoja ei tarvitakaan, koska niillä on hyvät olot tuolla pihaton puolella. Tämä taitaa olla ensimmäinen kevät, kun laidunnus on päästy aloittamaan ajoissa, eikä nurmi ole päässyt kasvamaan liian pitkäksi. Pari viikkoa sitten toiminta näytti lähinnä preerialaidunnukselta, kun lehmät yrittivät syödä niitä muutamia vihreitä oraita, mitä edellisvuoden nurmen alta pilkotti. No nyt on jo vihreää ja ihan oikeastikin syötävää riittää muutamaksi tunniksi. Eiköhän lehmät piakkoin pääse jo koko päiväksi ulos. Lämpöä ja kosteutta riittää, joten kylläpä tuo nurmikin siinä kasvaa.

Kasvaa se nurmi pihassakin, kukahan ne leikkaisi… Kohta saisi jo komeat karhot, paalaimella vain ajaisi ja ottaisi talteen…

Ja taas odotellaan sitä kevättä…

Sydäntalven hiljaiselon jälkeen heräsi emäntäkin päivittämään hotellin kuulumisia. Se on tuo aurinko, mikä pistää ajatuksen taas rullaamaan… ja talitintitkin laulavat jo kevätlaulujaan!

Ensimmäinen syksy ja talvi hotellissa on sujunut mukavasti. Työtavat ovat muokkautuneet sujuviksi ja ne niin paljon puhutut rutiinit on lopulta löydetty=) Uusi työntekijä aloitti tammikuun alussa. Karjanhoitajasta luovuttiin ja löysimme tilalle innokkaan konemiehen, joka onkin traktorin ratissa lähes koko ajan. Näin isännältäkin liikenee aikaa paremmin eläinten tarkkailuun ja tilan muihin töihin.

Lypsylehmiä on ulkoilutettu läpi talven, lähes päivittäin. Ovatpa pariin  otteeseen tehneet pidemmänkin lenkin, kun päättivät mennä veräjästä läpi. Eivät onneksi kauemmaksi lähteneet, mitä nyt tarkastivat pihaton ja lantalan ympäristön, kasvimaan, hiihtoladun, kuivurin ympäristön ja mummolan pihan kautta tulotien… Mielellään kuitenkin tulivat takaisin navettaan, molemmilla kerroilla.

Hotellissa on tällä hetkellä noin 230 hiehoa, määrä kasvaa pikkuhiljaa. Enemmän hotellin arkipäivästä ja työtavoista tullaan kertomaan omalla välilehdellään, mikä toivottavasti ilmestyy piakkoin (jos emäntä saa yhteistyön tietokoneen ja kameran kanssa sujumaan yhtä hyvin kuin hiehojen…).