KOKEMUKSIA JA KEHITTELYÄ

Tässä osiossa pyrimme tuomaan esille pihatostamme sekä onnistuneet että vähemmän onnistuneet ratkaisut. Kenenkään navetta tai toimintamalli ei varmasti ole täydellinen. Aina löytyy jotakin parannettavaa. Itse pähkäilemme jatkuvasti, miten asiat voisi tehdä toisin. Joskus ratkaisu löytyy helpommin, joskus sitä saa etsiä vuosikaupalla. Tavoitteena on kuitenkin sellainen navetta, jossa meidän on mukava tehdä töitä ja eläinten asua.

Seosrehuvaunu ruokinnassa ja kuivituksessa

10.4.2012
Seosrehu ruokintaratkaisuna oli ehdottomasti oikea. Seokseen pystyy lisäämään eri komponentteja tarpeen mukaan, riippuen korsirehun laadusta. Seosrehuvaunun hankimme jo vuosi ennen pihaton valmistumista. Pääsimme harjoittelemaan seosrehuruokintaa omilla lypsylehmillä. Pian totesimme, että paluuta entiseen ei ole. Järjestelmä osoittautui hyväksi.

Seosrehuvaunu on käytössä päivittäin, sillä myös kuivikeolki jauhetaan vaunulla silpuksi ja levitetään kuivikepedille. Jokaiselle päivälle on vähintään yhden rehuseoksen teko. Pihaton hiehoille tehdään kolmea eri seosta, riippuen ikäryhmästä, lisäksi lehmien seos. Kätevää tässä on se, että samalla koneella voi hoitaa sekä ruokinnan että kuivituksen. Huono puoli taas se, että oljen silppuaminen vie päivittäin lähes puolitoista tuntia, vaikka itse kuivitus onkin nopeaa. Olki myöskin kuluttaa vaunua ja teriä melko paljon. Hinattava seosrehuvaunu sitoo koko ajan kaksi traktoria, mikä taas on haaste peltotyöaikaan. Polttoaineen korkea hintakaan ei mieltä lämmitä.

Vaihtoehtoja erityisesti kuivitukseen on mietitty. Puhaltavaa paalisilppuria emme halunneet siinä muodostuvan pölyn ja melun sekä koneen hitauden vuoksi. Nykyinen menetelmä ei tuollaisenaan toimi, sillä vaunu ei jauha olkea tarpeeksi lyhyeksi. Liian pitkä olkisilppu ei toimi vinokuivikepohjalla kuten pitäisi, vaan korret sitoutuvat toisiinsa ”matoksi”, jolloin kuivike ei valu alaspäin. Seurauksena on makuualustan jatkuva märkyys, mikä taas lisää kuivituksen tarvetta. Kuivikepedin pinta vain nousee, joten lopulta karsinat on tyhjennettävä mekaanisesti, eli pienkuormaajalla (tehty jo kahdesti puolen vuoden aikana). Tällä hetkellä kuivikkeena on rutikuivaa ruokohelpeä ja turvetta. Ruokohelpi murtuu helpommin kuin viljan olki, joten silppu on huomattavasti lyhyempää, lähes jauhoa. Turpeen kanssa seoksena helpi toimii kuten pitääkin. Pelkkää turvetta emme halua käyttää sen korkean hinnan vuoksi. Olkea puolestaan on melko hyvin saatavissa tältä alueelta, joten haluamme löytää ratkaisun sen hyödyntämiseen.

Uusi paalisilppuri, tai -mylly, onkin tilattu. Kyseisellä koneella pitäisi olkipaali silppuuntua tehokkaasti pieneksi silpuksi. Ideana on jauhaa varastoon isompi määrä kerralla, jolloin päivittäinen kuivikkeen teko jää pois. Levitys hoituu joko seosrehuvaunulla kuten tähänkin asti, tai etukuormaajalla, jos löydämme hyvän kuivikkeenlevityskauhan…

18.6.2012
… ja nyt sellainen kuivituskauha on löydetty. Kuivike jauhetaan edelleen seosrehuvaunulla, mutta kerralla voidaan tehdä isompi erä suoraan varastoon. Kuivikekauhalla levitetään ensin turve ja sen päälle olkisilppu (tai ruokohelpisilppu). Kauhassa on pohjakuljetin, joka pyörii molempiin suuntiin, joten kuivikkeen voi levittää samasta ajosuunnasta molemmille puolille. Kauhan valmistaja on Reisjärvellä toimiva NY-TEK Oy. Lisätietoja ja esittelyvideo löytyvät osoitteesta www.ny-tek.fi

Pohjakuljettimen pyörimisnopeutta säätämällä pystyy hyvin kuivittamaan sekä kuivikepedin ala- että yläreunan.

    Kauhan tilavuus on 2,5 m3. Koko pihaton kuivitukseen kuluu päivittäin noin 10 m3 olkea ja turvetta 2 m3.

Kauhan tilavuus on 2,5 m3. Koko pihaton kuivitukseen kuluu päivittäin noin 10 m3 olkea ja turvetta 2 m3.

Nyt kuivitus sujuu, eikä päivittäistä aikaa kulu kuivikkeen silppuamiseen. Kuivikepeti liikkuu hyvin, eikä mekaanista tyhjennystä tarvitse enää tehdä. Ainoastaan pienten, alle 10 kuukauden ikäisten vasikoiden karsinat pitää aika ajoin tyhjentää. Eläimet ovat yksinkertaisesti liian kevyitä, jotta peti lähtisi liikkeelle. Toisaalta pienillä saakin olla enemmän kuivikepohjaa, erityisesti talvipakkasilla. Tällöin paksu peti lämmittää pieniä huomattavasti enemmän kuin ohut kerros betonipohjan päällä.

Olkisilppuria odotamme edelleen, toivottavasti se syksyllä vielä saapuu…

27.8.2013.
Joulukuussa saapunut olkimylly on lunastanut paikkansa. Kaliforniasta tuotu Rotogrind silppuaa paalit nopeasti ja tehokkaasti. Ruokohelpi- ja olkipaalit jauhaantuvat hienoksi silpuksi, joka on lähes yhtä hyvää imukyvyltään kuin turve. Parhaaksi kuivikkeeksi on ehdottomasti osoittautunut ruokohelpi ja viime syksynä keräämättä jääneet oljet, jotka paalattiin aikaisin keväällä. Lisänä käytetään edelleen turvetta, mutta sen kulutus on huomattavasti vähentynyt olkimyllyn ansiosta. Ja mitä tuohon kuivikepedin liikkumiseen tulee, tyhjennämme niitä edelleen myös mekaanisesti. Pedit kyllä valuvat hyvin, mutta käytämme niin paljon kuiviketta, että pedin pinta nousee valumisesta huolimatta. Kuivitamme karsinat joka aamu, sillä haluamme, että eläimet pysyvät puhtaina ja kuivina. Pienemmällä kuivitusmäärällä pedin pinta on aamulla märkä ja eläimet alkavat sotkeentua. Tämän suhteen olemme tehneet tietoisen valinnan ja hyväksyneet ylimääräisen työn, joka pitää tehdä noin kolmen kuukauden välein. Eläinten hyvinvointi on etusijalla. Ja toisaalta kuivikepedin vaihtuminen muutaman kuukauden välein vähentää myös kärpästen määrää huomattavasti.

Verhoseinäinen kylmäpihatto

27.8.2013
Rakennukseen olemme erittäin tyytyväisiä. Nyt olemme kokeneet kaksi kesää ja kaksi talvea kylmäpihatossa ja voimme sanoa, että eläimet viihtyvät ja voivat hyvin. Kesällä pihatossa on viileämpi kuin ulkona. Verhot ovat kevättalvesta pitkälle syksyyn täysin auki. Talvellakin niitä pidetään vähintään 30 cm auki, jotta ilma vaihtuu tarpeeksi, eikä sisälle tule kosteutta. Katolla on pitkä rivi hormeja, joihin asennettiin myös säätöluukut, mutta ne osoittautuivat turhiksi. Luukut ovat olleet auki läpi vuoden. Talvella kovimpien pakkaskausien aikana pihaton lämpötila on laskenut lähelle -20 astetta. Tällöinkin hiehot ovat voineet hyvin. Se tosin edellyttää sitä, että ilma on kuiva, eli verhoja on pidettävä riittävästi auki, jotta kosteus poistuu hormien kautta.

Tänä kesänä olemme hankkineet pihattoon viilennyspuhaltimet. Ajatus puhaltimien hankkimiseksi lähti Schmallenberg-viruksesta ja sen lisääntymisestä Suomessa. Virus aiheuttaa vasikoiden epämuodostumia sekä luomisia. Virusta levittää pieni kärpänen, joka viihtyy tyynessä ilmassa, laitumella ja pihatoissa. Viime kesänäkin pihatossa oli paljon pientä polttiaista, mikäpä sen otollisempi paikka olla ja elää. Tänä kesänä polttiaisia ei pihaton sisällä ole ollut ja ilma oli helteilläkin mukavan raikas. Lisäksi positiivinen yllätys on ollut se, että myös kuivikepetien pinta pysyy kuivempana. Ilma liikkuu koko ajan ja samalla haihduttaa kosteutta myös pedin pinnalta. Näin kuivituksen määrääkin on voitu vähentää.